Ylliä nelosilla

Ympäristö- ja luonnontietoa on mielestäni mukavaa opettaa. Aiheet ovat elämänläheisiä ja oppilailla on teemoihin kosketuspintaa. Luimme maanantain tunnilla ensin kappaleen läpi ja sitten oppilaat keräsivät pääasiat vihkoihinsa. Opettajanoppaassa oli hyvä taulukuvan malli ja heijastin sen dokumenttikameralla dataprojektorin kautta valkokankaalle. Joskus näinkin. Liitupöly kuivattaa käsiäni, joten tämä on hyvä keino välttää altistusta.

Kun vihkotyö oli valmis, työkirjan tehtävät merkittiin läksyksi ja lopputunti vietettiin tietokoneella tehden oppikirjanvalmistajan ilmaisia tehtäviä. Niitä ei ole kirjan jokaiseen kappaleeseen, mutta lähestyvää lajintunnistuskoetta ajatellen juuri sopivia!

Aikauslehden kansi!

Törmäsin netissä sivustoon "Tee lehden kansi!". Sivustolla voi valita olemassa olevien lehtien logoja tai suunnitella oman. Kanteen lisätään joko oma kuva tai joku tarjolla olevista. Sitten siihen lisätään eri kokoisia otsikko- tai lööppitekstejä. Neloset olivat innoissaan!

 

Kansilehtiä ei saa tulostaa, jos käyttää olemassa olevien lehtien logoja. Omalla logolla tätä ongelmaa ei ole.

 

 

 

Meiltä löytyi heti kansilehtiä kaikkien aikojen nuorimmasta SM-liigapelaajasta tai NHL-tähdestä.

 

 

Jotkut piirsivät ensin itsestään pilakuvan Paint'illä ja käyttivät sitten sitä.

 Hevoshullu-lehdenkin kansi tehtiin. Tätä voisi käyttää melkein tälläisenään oikeassakin lehdessä!

Kiva tunti, hyvä löytö netistä! Kolmasluokkalaiset tekivät muuten saman jutun omalla tvt-tunnillaan!



Sumdog

Ensimmäisen kouluviikon viimeinen päivä. Meillä on siis koko tämä viikko sellainen järjestys, että vain oma luokanopettaja opettaa oppilaita. Meillä on siis ollut hyvin aikaa saada oppiaineet käyntiin ja olla myös tietokoneilla, kun liikunnat ja käsityöt eivät ole vielä olleet sekoittamassa pakkaa.

Tänään kuuntelimme Sanomapro:n sivuilla yllin tunnilla Pisara-kirjan ensimmäisen kappaleen. Yleensä joko minä tai oppilaat luemme kappaleet ääneen tunneilla, mutta halusin nyt näyttää, miltä tuntuu kuunnella teksti tietokoneelta. Kotona voi sitten hyvin kuunnella saman uudelleen läksyjä lukiessaan, jos oppii hyvin auditiivisesti. Jokaisella oppilaalla on tiedossa luokkakohtainen tunnus. Ei meillä muidenkaan luokka-asteiden tunnuksia piilotella, koska nuoremmille tai vanhemmille oppilaille suunnatut tehtävät erittyvät hyvin.

Ruoan jälkeen matikan tunnilla mentiin Sumdog'in sivulle. Salasanat olivat unohtuneet kesällä, mutta onneksi ne sai helposti tulostettua opettajan sivulla. Oppilaat pelasivat taas vaikka mitä, yksin tai toisiaan vastaan. Minä tarkkailin tilannetta omalla ruudullani ja oli hauska huikata välillä jollekin oppilaalle onnittelut oikeista vastauksista. Näen myös, jos joku ei tee mitään tai vastaa koko ajan väärin. Osassa tehtäviä on englanninkielisiä ohjeita, mutta neloset oppivat ne jo viime keväänä. Päässälaskutaito kehittyy huimaa vauhtia. Pelejä pelaamalla saa kerättyä "kolikoita". Avasin äsken kaupan ja oppilaat kävivät ostamassa hahmolleen rekvisiittaa. Kaupan saa taas opettajan profiilissa suljettua, jos haluaa lasten keskittyvän pelaamaan.

Yksi oppilas viihtyi Googlen SketchUp'ssa suunnittelemassa taloa. Hän halusi tallentaa sen jatkoa varten. Saa nähdä millainen kaupunki siitä syntyy!

 

 

 

 

Kalan kuvia ja Sanomapro:ta

Eilen päästin neljäsluokkaiset koneille tutustumaan Sanomapro:n neljännen luokan tarjontaan. Oppilaat saivat liikkua valintansa mukaan ympän, äikän, matikan tai englannin kirjojen nettitehtävissä. Koneita oli oppilaiden käytössä yhdeksän, sillä tein itse kymmenennellä koneella eräänlaista taulukkoa, jossa oppilaiden nimilappuja siirtämällä pysymme kärryillä siitä, ketkä ovat aina pareittain ja ketkä sillä kertaa yksin. Joka kolmas kerta pareittain. Tässä voisi olla jokin sähköinenkin systeemi epäilemättä, mutta taululla näkyvä lista on aina kaikkien näkyvissä. Saa nähdä, miten jaksan siirrellä lappuja! Tai sitten oppilaat saavat tehdä sen!

 





 

Tunnin lopussa oppilaat palasivat pulpettien ääreen. Heittelimme pehmopalloa vuorotellen toisillemme ja jokainen kertoi, mistä piti tai mikä yllätti. Moni oli pitänyt ihmishahmon pukemisesta äidinkielen tehtävissä, joku keksi jonkun petkutuskeinon autopelissä, tytöt tykkäsivät yllin tehtävistä. Kun jossain vaiheessa he alkavat tehdä tehtäviä kunnolla, ei enää ole painetta käydä kurkkimassa muita aineita. Kerron salasanan toki myös koteihin, jotta oppilaat voivat tehdä hyviä harjoitustehtäviä myös kotona.

 

Moni poika luokallani harrastaa kalastamista. He piirsivät matikan lähtötasotestin nurjalle puolelle hurjia kaloja, joten ehdotin, että teemme sateenvarjo-aiheisen kuvistyön kanssa päällekäin myös merenpohja-työn. Kalat ja kasvit saavat olla "oikeita" tai ihan vain mielikuvitusta. Moni meni tietokoneelle etsimään mallikuvia.



Sitten jotkut hahmottelivat kalaa koneen ääressä.

 

Isoista ja kömpelöistä tietokonepöydistä on joskus hyötyä... On ainakin tilaa paperille!

 

Sari

 

Video kesäkuulumisista

Teimme heti ensimmäisenä koulupäivänä videon siitä, mitä nelosluokkalaiset olivat tehneet kesäloman aikana. Aikaa kului kuvaamiseen noin 10 minuuttia, editoimiseen yksi välitunti ja vähän seuraavan tunnin alkua.

Näin se tapahtui:

Ihan perus-webbikamera laitettiin kiinni tietokoneeseen usb-liitännällä. Ohjauspaneelin kohdasta "Laitteisto ja ääneet" valittiin "Laitteet ja tulostimet". Siellä näkyi kamera yhtenä koneeseen liitetyistä laitteista.

 Sitä klikkaamalla avautui "Microsoft LifeCam" -ohjelma, jonka alareunassa oikeanpuolimmaisena on videointimahdollisuus.

Oppilaat tulivat vuorotellen kameran eteen, minä klikkasin nauhoituksen päälle ja lapsi sanoi sanottavansa. Ja sitten seuraava. Muu luokka katseli valkokankaalta nauhoitusta. Olemme tehneet näitä niin paljon, että ujoimmatkin uskaltavat ja muut osaavat pääsääntöisesti katsella ja kuunnella hiljaa.

Kun kaikki pätkät oli nauhoitettu (ne ilmaantuivat ohjelman alareunaan erillisinä kuvina), valitsin niistä ensimmäisen alareunaan näkyviin tulevista kuvakkeista vasemman puolisimman, kohdan "Make a movie". Windows liven elokuvatyökalu avautui ja videoleike oli siellä.

Kun palasin taas kameran ohjelmaan, valitsin seuraavan videon kohdalla saman "Make a movie". Se siirtyi jo auki olevaan projektiin edellisen videon perään. Näin siirsin kaikki videopätkät.

Lisäsin editointiohjelmassa (siis se Windows liven elokuvatyökalu) jokaisen leikkeen eteen 3 sekuntia pitkän tekstin, jonka värin jokainen oppilas sai valita itse. Lisäksi laitoin taustalle viime keväänä löytämäni laillisen musiikin, jota oli jo käytetty jossain muussakin projektissa.

Jaoin musiikkiraidan pätkiin niin, että aina lapsen puhuessa musiikin äänenvoimakkuus on hiljaisempi. Kuvan laatu on huono, mutta oppilaat ilmoittivat olevansa terästä näyttäessään kumman sinertävillä videolla. Meillä ei myöskään tähän hätään löytynyt erillistä mikrofonia, vaan webkameran mikki äänitti äänet.

Katsoimme yhdessä valmiin projektin ja sitten tallensin sen elokuvana (n. 10 minuuttia). Latasin videon Ohkolan koulun Youtube-profiiliin. Olen aiemmin julkaissut koulullakin tehtyjä videoita oman profiilini kautta, mutta nyt koululla on oma. Olen käyttänyt myös Vimeo-palvelua.

Tässä valmis video:

 

 

 

Hyvää työvuotta kaikille!

 

Sari